Hellyers Road Pinot Noir

Hellyers Road Pinot Noir Finish

240 kilometriä Australian kaakkoisrannikosta sijaitsee Tasmanian saari. Sen pinta-ala on vähän reilut 90 000 km² ja asukasluku on hiukan alle 500 000. Yllättäen tuolla noinkin kaukaisella saarella on lähes kymmenkunta viskitislaamoa.

Hellyers Road on saanut nimensä Henry Hellyerin mukaan. Vuonna 1825 Henry sai työtehtäväkseen rakentaa tien Emu Bayn (nyk. Burnie) kaupunkiin. Tuolloin siellä ei ollut vielä lainkaan kunnollista maantietä, joten tienrakennusurakka oli suuri. Nykyään tie on nimeltään virallisesti Old Surrey Road, mutta kunnianosoituksena Hellyerille sitä kutsutaan monesti Hellyer’s Roadiksi. Sen tien varrella sijaitsee myös Hellyers Road –tislaamo (kyllä, nimi kirjoitetaan ilman heittomerkkiä). Heidän koko viskintuotantonsa on ikään kuin kunnianosoitus Henryn määrätietoisuudelle.

Ainakin Kerttulin Kievarista tätä saa

Hellyers Roadin Pinot Noir –viimeistelty tisle (46,2 %) on NAS-viski, mutta huhujen mukaan se olisi yhdeksänvuotiasta. Viimeistelyyn käytetyt punaviinitynnyrit ovat myös huhujen mukaan Tasmanialaisia, mikä nyt kuulostaa kyllä aivan järkevältä.

Viskin karviaismaisen tamminen tuoksu suorastaan hyökkää nenään. Tuoksu on merkillinen. Pähkinää, päärynää, raakoja marjoja ja pienen pientä paprikajauheista ja kanelista mausteisuutta. Kokonaisuus on melko raa’an ja vihreän oloinen. Hetken kuluttua vesilisän jälkeen maku alkaa muuttua hieman karkkisemman hedelmäiseksi pysyen kuitenkin raakana ja erikoisena.

Makukin on raa’an tamminen. Vähän kuin suoraan puusta katkaistua oksaa haistelisi. Tammi ei kuitenkaan ole mikään dominoiva elementti, vaikka se selkeä onkin. Maku kääntyy nopeasti tummempaan marjaisuuteen: karhunvatukkaa, mustia viinimarjoja – ehkä mustikkaakin? Ilman vettä suutuntuma on terävähkö. Vesitilkka tekee suutuntuman myös öljyisemmäksi, mikä on lähes aina mainio juttu. Jälkimaussa marjaisuuden ohelle tulee hunajaa, ja ihan loppuun tultaessa sama tuoksusta löytynyt karkkinen hedelmä löytyy myös. Punaviini ei tunnu oikeastaan punaviinisyytenä.

Lyhyesti: Hellyers Roadin punaviiniviimeistelty viski ei varsinaisesti ole hirveän punaviininen, mutta sen maku on oikein mielenkiintoinen. Kokonaisuus jää mielestäni pikkusen turhan raa’aksi; pohjalla täytyisi olla jonkinlaista runkoa vaikkapa selkeämmästä mausteisuudesta, hunajasta tai vaniljasta. Netistä pullon tätä näyttäisi saavan alle 60 eurolla, mikä nyt sinällään ei ole niin paha hinta – jos viskin ottaa ihan kuriositeettinä. Noin muuten laadun puolesta ollaan vähän siinä ja siinä, onko viski hintansa arvoinen.