The Macphail’s Collection Glen Scotia 1992/2011
Vuonna
1832 perustettu Glen Scotian tislaamo on yksi kolmesta Campbeltownissa
säilyneestä tislaamosta. Aiemminhan Campbeltown oli suorastaan Skotlannin – ja
koko maailman – ”viskipääkaupunki”. Vuonna 1851 siellä oli peräti 28 eri
tislaamoa.
Vuonna
1924 tislaamon osti mies nimeltä Duncan MacCallum. Heikon taloustilanteen
vuoksi tislaamo jouduttiin sulkemaan neljä vuotta myöhemmin, minkä johdosta
tislaamon omistaja ilmeisesti hieman masentui, sillä hän päätyi lopulta
itsemurhaan. MacCallum hukuttautui järveen, josta Glen Scotia ottaa vetensä, ja
sanotaankin, että hänen haamunsa kummittelee edelleen tislaamolla. Tislaamo
avattiin uudelleen vuonna 1933.
Nykyään
Glen Scotia on oikeasti pieni tislaamo: siellä ei ole kuin kaksi työntekijää.
Vuosittainen tuotanto on 100 000 litraa, vaikka laitteistot
mahdollistaisivatkin huomattavasti suuremmat määrät.
Nyt
lasissani oleva Glen Scotia ei ole original
bottling – sen on pullottanut Gordon & Macphail. Pullottaja on myös
valinnut käytettävät tynnyrit ja ikäännyttänyt ne joko varastollaan Elginissä
tai itse tislaamolla. Viski on 43 % vahvaa, joten se on kylmäsuodatettua. Se tislattiin vuonna 1992 ja pullotettiin
2011 eli se on 19-vuotiasta.
Tuoksu
on savuinen, voimakas ja mielenkiintoinen. Aluksi viski vaikuttaa rujolta ja
terävältä, mutta hetken kuluttua olemus muuttuu lempeämmäksi. Viskissä on
Springbankmäisen turpeen lisäksi vaniljaa, kanelia, kardemummaa, nektariinia ja
pientä vihreää juureksisuutta.
Suutuntuma
on keskitäyteläinen ja helpohko. Viski on pehmeää, ja sen makeahkossa
kokonaisuudessa tuntuu pientä suolaisuutta. Sama savuisuus tuntuisi olevan
selkein pinta tässä, mutta se ei kuitenkaan ole supervahvaa Islay-savua.
Nektariini ja pehmeä vanilja tekevät viskistä miellyttävän tasapainoisen.
Mausteet sulautuvat heikkona arominaan hyvin kokonaisuuteen.
Jälkimaku
ei ole erityisen pitkä tai voimakas, mutta siinä ilmenevä minttuisuus on oikein
miellyttävää.
Vettä
tähän ei kannata lisätä varomattomasti. Jo pieni tilkka riittää lisäämään
viskin pehmeyttä, mutta sitä suurempi määrä voi laimentaa viskin aromeja
liikaa. Vesitippa korostaa tämän Glen Scotian vihreitä ja hedelmäisiä sävyjä.
Lyhyesti: Macphail’s Collectionin
tuotteena julkaistu 19-vuotias Glen Scotia saattaa aluksi pelästyttää liian
terävänä ja karkeana viskinä, mutta pienen ajan kuluttua viskin todellinen
olemus paljastuu: se on mukavan tasapainoista, pehmeää ja jopa vivahteikasta. Tämän
saatavuus lienee huono, mutta 12 €/4 cl oli hinta, jonka maksaa ihan
mielellään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti