lauantai 27. helmikuuta 2016

The Macphail’s Collection Glen Scotia 1992/2011

The Macphail’s Collection Glen Scotia 1992/2011

Vuonna 1832 perustettu Glen Scotian tislaamo on yksi kolmesta Campbeltownissa säilyneestä tislaamosta. Aiemminhan Campbeltown oli suorastaan Skotlannin – ja koko maailman – ”viskipääkaupunki”. Vuonna 1851 siellä oli peräti 28 eri tislaamoa.

Vuonna 1924 tislaamon osti mies nimeltä Duncan MacCallum. Heikon taloustilanteen vuoksi tislaamo jouduttiin sulkemaan neljä vuotta myöhemmin, minkä johdosta tislaamon omistaja ilmeisesti hieman masentui, sillä hän päätyi lopulta itsemurhaan. MacCallum hukuttautui järveen, josta Glen Scotia ottaa vetensä, ja sanotaankin, että hänen haamunsa kummittelee edelleen tislaamolla. Tislaamo avattiin uudelleen vuonna 1933.

Nykyään Glen Scotia on oikeasti pieni tislaamo: siellä ei ole kuin kaksi työntekijää. Vuosittainen tuotanto on 100 000 litraa, vaikka laitteistot mahdollistaisivatkin huomattavasti suuremmat määrät.

Nyt lasissani oleva Glen Scotia ei ole original bottling – sen on pullottanut Gordon & Macphail. Pullottaja on myös valinnut käytettävät tynnyrit ja ikäännyttänyt ne joko varastollaan Elginissä tai itse tislaamolla. Viski on 43 % vahvaa, joten se on kylmäsuodatettua.  Se tislattiin vuonna 1992 ja pullotettiin 2011 eli se on 19-vuotiasta.

Tuoksu on savuinen, voimakas ja mielenkiintoinen. Aluksi viski vaikuttaa rujolta ja terävältä, mutta hetken kuluttua olemus muuttuu lempeämmäksi. Viskissä on Springbankmäisen turpeen lisäksi vaniljaa, kanelia, kardemummaa, nektariinia ja pientä vihreää juureksisuutta.

Suutuntuma on keskitäyteläinen ja helpohko. Viski on pehmeää, ja sen makeahkossa kokonaisuudessa tuntuu pientä suolaisuutta. Sama savuisuus tuntuisi olevan selkein pinta tässä, mutta se ei kuitenkaan ole supervahvaa Islay-savua. Nektariini ja pehmeä vanilja tekevät viskistä miellyttävän tasapainoisen. Mausteet sulautuvat heikkona arominaan hyvin kokonaisuuteen.

Jälkimaku ei ole erityisen pitkä tai voimakas, mutta siinä ilmenevä minttuisuus on oikein miellyttävää.

Vettä tähän ei kannata lisätä varomattomasti. Jo pieni tilkka riittää lisäämään viskin pehmeyttä, mutta sitä suurempi määrä voi laimentaa viskin aromeja liikaa. Vesitippa korostaa tämän Glen Scotian vihreitä ja hedelmäisiä sävyjä.

Lyhyesti: Macphail’s Collectionin tuotteena julkaistu 19-vuotias Glen Scotia saattaa aluksi pelästyttää liian terävänä ja karkeana viskinä, mutta pienen ajan kuluttua viskin todellinen olemus paljastuu: se on mukavan tasapainoista, pehmeää ja jopa vivahteikasta. Tämän saatavuus lienee huono, mutta 12 €/4 cl oli hinta, jonka maksaa ihan mielellään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti